Heräsin klo 6.44, kun se kipitti sängyn viereen ja kömpi saman peiton alle.
Siitä asti se on ollut kainalossani, kiinni kyljessäni, käsi kädessäni kokoajan.
Ihana takiaiseni.
23. toukokuuta 2010
Aamukaveri
Heräsin klo 6.44, kun se kipitti sängyn viereen ja kömpi saman peiton alle.
Siitä asti se on ollut kainalossani, kiinni kyljessäni, käsi kädessäni kokoajan.
Ihana takiaiseni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
löysin blogisi..
VastaaPoistakauniita kuvia ja sulosia lapsia:)
Mahdottoman kauniita kukkia yläkuvassa! Neilikoita? Vähän erikoisempia.
VastaaPoistaOlet saanut maailman ihanimman tarratakiaisen!Mukavaa sunnntaita sinulle!Ja niin kauniit kuvat!
VastaaPoistaVOi ihanaa pientä, nuo pienet takiaiset ovat ihan parasta! Ja aivan ihastuttavai kukkai yläkuvassa.
VastaaPoistaKaroliinaa - kiva, kun löysit tänne ja kiitos :)
VastaaPoistaIlona - neilikoitapa juuri, ihan perussellaisia. Ovat kukkineet äitienpäivästä asti nämä reilunkaupan neilikat.
Maria - Ei taida kovin montaa vuotta takiainen olla tarttuvaa sorttia, joten nyt tästä pitää nauttia ja painaa jokainen hetki mieleen. Ihaninta sunnuntaita sinullekin :)
Kirsikka - eikö?! Kiitos, Ilonalle jo kerroinkin yllä kukkien tarinan. Kohta ne tarvitsee varmasti viskata pois, mutta vielä saavat kukkia niin kauan kuin jaksavat.
Leppoisaa sunnuntaita kaikille!
Mahdottoman suloista. Ja tuo ensimmäinen kuva, ihan pakahduttavan herkkä.
VastaaPoistaTakiaiset on ihania :)
VastaaPoistaTuo on niin sitä parasta elämässä! :)
VastaaPoistaIhana blogisi. Löysin sen jotenkin, jostakin. Jatkan lukemista.
VastaaPoistaIhana ihana kirjoitus. Parasta.
VastaaPoistaMaailman paras takiainen! Tulee vielä ajat kun hali ei kelpaa ja huonesta raikaa jokin möykkä jota musiikiksi kutsuu ;)
VastaaPoistaOi,ihana kaveri:) Suloista!
VastaaPoistaKiitos ajatuksistanne - luin niitä hymyssä suin.
VastaaPoistaKirjalijatar - :) kiitos, olen vallan otettu.
Minna - Eikö olekin? :)
Krista - Sitä se oikeasti on. Olet ihan oikeassa. Siihen on välillä ihana havahtua.
Pikkuriikkinen - olen iloinen, kun hyppäsit mukaan :) - olet tervetullut!
Niina - ihan parasta :) liian pian on se aika, kun saa vaan odottaa, että joku edes heräisi ennen lounasta saati kömpisi viereen aamuisin :)
Eilen tänään huomenna - pitää yrittää kouluttaa sinnikkäästi, jos vaikka joskus tulevaisuudessa tykättäisiin samasta musiikista. Nyt 3-vuotiaan suosikki on radiosta kuultu kertsi: ...mitä äijät mikä buugi?... :)
Niina - :) on varsinainen kylkiäinen.
Ihanat kuvat ja ihana tunnelma!
VastaaPoistaHei Kerttu - kaunis kiitos :)
VastaaPoista