
Jo useamman päivän ajan olen tuijottanut haltioituneena tuota yläkuvan Villa Villekulla -tunnelmaista ruokailutilaa.
Minä haaveilen ja pojat piirtävät. Pienempi istuu ruokapöydän ääressä tuntikausia kieli keskellä suuta ja värittää. Pöytäkin on saanut osansa. Se on täynnä värikkäitä viivoja. En enää edes huomaa uusia jälkiä. Ei haittaa. Täällä on muutenkin kaikki vähän vinksin vonksin.
Minä haaveilen ja pojat piirtävät. Pienempi istuu ruokapöydän ääressä tuntikausia kieli keskellä suuta ja värittää. Pöytäkin on saanut osansa. Se on täynnä värikkäitä viivoja. En enää edes huomaa uusia jälkiä. Ei haittaa. Täällä on muutenkin kaikki vähän vinksin vonksin.