Sari pyysi minua paljastamaan 10 asiaa itsestäni teille. Kiitos haasteesta.
Pienen tuumaustaon jälkeen rustasin nämä 10 seikkaa minusta.
1) Minulla on koiran hajuaisti
Minulla on tarkka nenä ja hajumuisti, jos sellaista termiä on edes olemassa. Yhdistän tuoksuja vuosien takaisiin paikkoihin, hetkiin, ihmisiin ja tunnelmiin. Tarkka nenäni on aika ajoin aiheuttanut hilpeyttä ystävieni keskuudessa. Teinivuosina kaksi kaveriani istuivat terveyskeskuksen odotustilassa ja ohitse raahusti voimakkaasti tupakalle haiseva mies. Miehen mentyä toinen ystävistäni tokaisi, jos minä olisin ollut paikalla, olisin nuuskaissut kaksi ilmaa ja ilmoittanut: "Sininen Belmont."
2) Hyvä ruoka on minulle pakkomielle
Rakastan hyvää ruokaa. Pidän ruoan laittamisesta ja sen syömisestä. Ei meillä aina syödä hienosti, todellakaan, mutta syödään kaksi kertaa päivässä. Yritän kasvattaa lapsiani kaikkiruokaisiksi, toistaiseksi huonolla tuloksella...
3) Olen surkea matematiikassa
Aivoni eivät koskaan ole taipuneet matemaattisten tehtävien ratkomiseen. Odotan kauhulla sitä aikaa, kun joudun auttamaan lapsia matikantehtävien kanssa.
4) Minusta on tullut sosiaalinen erakko
Nautin muiden ihmisten seurasta suunnattomasti. Olen ryhmässä yleensä se hölösuu, aina äänessä. Ikävuosien myötä olen kuitenkin huomannut viihtyväni myös yksikseni, omien ajatusteni kanssa. Hiljentyminen on hyväksi.
5) Olen nostalgikko
Syyllistyn usein menneiden aikojen muisteluun ja menneiden vuosikymmenien ihannointiin. Jo 12-vuotiaana toivoin, että olisin elänyt 60-luvulla.
6) Minussa asuu pieni perfektionisti
Saan vatsahaavan, jos joudun tekemään työni puolihuolimattomasti. Yritän kehittyä tässä, sillä vuorokauden tunnit ovat rajalliset.
7) Olen syönyt Mignon-munan kuorineen
Lapsena. Autuaan tietämättömänä etteivät kuoret ole tarkoitettu syötäväksi.
8) Minulla on ollut ajokortti vasta muutaman vuoden
Ajoin kortin esikoiseni syntymän jälkeen. Käyn pian pokkaamassa pysyvän ajokortin poliisilaitokselta tostaina ajetun 2. vaiheen jälkeen. En tosin vieläkään saa veivattua autoa kadun varteen parkkiin...
9) Suomessa on monta kaupunkia, jossa en ole koskaan käynyt
En ole koskaan käynyt Joensuussa, Kajaanissa, Kokkolassa, Raumalla jne. jne. Tämän epäkohdan korjaan vielä.
10) Rakastan joulua
Joulu on juhlista ihanin. Joulun tuoksut, odotus, herkut, valmistelut, lapset ja koko joulun tunnelma. Olisipa jo joulu...
Välitän haasteen 5 mukavalle bloggaajalle.
Pienen sukkapuodin Piialle
Pink Pioniesien Sarille
Niinan Unelmien Niinalle
Eilen tänään ja huomisen Eilen tänään Huomiselle
Prinsessan ja auton Anrinkolle
Toivottavasti otatte haasteen vastaan.
En malta odottaa teidän kymmentä asiaanne.
Hahaa- hajuaisti kulkee siis suvussa. Eipäs vaan ole tullut puhuttua siitä! Kummallista.
VastaaPoistaAllekirjoitan muitakin kohtia tarkkaan, paitsi etten mä ole syönyt niitä kuoria! ;D
Kivaa lauantaita!
Hauskaa lukea näitä haastejuttuja, suklaamuna kuorineen :)
VastaaPoistaKorjaa ihmeessä Rauman käynti, olen sieltä kotoisin ja suosittelen lämpimästi vanharauman pikkukujia. Yritä välttää kuitenkin heinä-elokuuta jos mitenkään mahdollista, silloin se on vallattu muunmaan ihmisillä ja letkeä tunnelma on vähäisempi.
Sari - vainukoira ja sen sisko :) sullakin monia, joita olisi voinut sanoa itsestäni, kuten se ei ikinä ajoissa missään ja kamat aina häveyksissä :) niinkuin tiedät...
VastaaPoistaValkoinen persilja - Juu, kokonainen Mignon... vieläkin muistan ne hampaissa rutisseen munankuoret, vaikka olin vain varmaan 6-vuotias. Raumalle mieli halajaa, moni kehunut, mutta länsirannikolle vain niin harvoin asiaa. Otan joskus ihan asiakseni matkustaa katsomaan vanhaa Raumaa. Kerrothan sitten parhaat paikat, mitkä kannattaa ehdottomasti käydä tarkistamassa :)
Otan haasteen vastaan! Voipi tosin olla, että joudun kypsyttelemään 10 asiaa jonkin aikaa...
VastaaPoistaYstäväni jonka nenä on nyt tarkentunut raskauden aikana uskomattoman tarkaksi kulki takapihallamme ja kommentoi mennessään. Eniten nauratti kun hän tokaisi että tässä kasvaa sieni. Löytyihän se sieni sieltä maanpeitekasvien alta!
Tuosta raskausajan hajuaistista... meillä oli viime talvena päässyt ikävästi hiirulainen mätänemään rakenteisiin, ketään muuta "tuoksu" ei niinkään haitannut paitsi minua. Nenäni kanssa sitten vainukoiran lailla paikansin tuon pikku pirulaisen viimeisen leposijan ja pakotin mieheni avaamaan lattian Niilon huoneesta... arvaa löytyikö..jep,jep!
VastaaPoistaOnpas sitten niin mukava lueskella näitä "paljastuksia".
VastaaPoistaKiitos haasteesta, otan sen ilolla vastaan ja naputtelen omat vastaukseni tänään tai huomenissa... ;-)
VastaaPoistaHuvitti tuo Mignon-muna -paljastus. En ole koskaan tullut ajatelleeksi, mutta kyllähän niinkin voi käydä. Karkki on karkkia, ei karkeissa ennenkään mitään ylimääräisiä kuoria niiden paperien lisäksi ole ollut... ;)
VastaaPoistaKiitos kommenteistanne :)
VastaaPoistaEilen tänään ja huomenna - Kivaa! Hauduttele ihan rauhassa :)
Niina - yök, kuolleet hiiren haju. Toivottavasti en koskaan joudu haistamaan sitä... Onneksi saitte hiiren paremmille leposijoille :>
Krista - :) hauskaa, jos tykkäsit. Varaudu vaan omaan kymppiin, se saattaa jossain vaiheessa napsahtaa sinullekin :)
Sari - Mahtavaa! Ei mitään kiirettä, en olisi pahastunut lainkaan, vaikka joku teistä ei olisi halunnut tähän haasteeseen vastata. Mutta kiva, kun otat haasteen vastaan, odotan innolla!
Ilona - Just näin, en minäkään ymmärrä :) minua "muistutetaan" tästä tempauksesta ihan joka pääsiäinen :)
Voi mikä tuttavuus tämä blogisi Ihanan mielenkiintoinen!!!
VastaaPoistaSaari kuvat ihania saatan ihan aistia leppoisan tunnelman.
Ja nuo ihanat kuvat Larsenilta ovat oi niin kauniita vaikka olen itse pyrkinyt selkeyttämään kotia ja värejä aina huomaan tuollaisten kuvien kohdalla haluavani värejä pieninä ripauksina!ja eihän lapsilta voi värejä kieltää:)joten kodissani tulee olemaan värejä vielä piiitkään!
Iloista iltaa!
Anu
Kiva kuulla asioita sinusta! Liikuttavaa, että olet syönyt Mignonin kuorineen...Minä olen syönyt lapsena salaa vessassa toffeen tuoksuisen huulirasvan, ihan tuoksun takia. Että sillai.
VastaaPoistaVastailen kommentteihinne täältä sängynpohjalta kuumeisena...
VastaaPoistaAnu - kivaa, kun kävit ja tykkäsitkin vielä :) Minustakin nuo Rie Elise Larsenit olivat kivoja, ja mielestäni toimivat parhaiten juuri harkittuina väriyksityiskohtina :)
Satu - kikatin yksikseni tuolle toffeentuoksuiselle huulirasvalle... :) Kohtalontovereita siis ollaan.
Kaunista keskiviikkoa teille!
Heippa, olen myöskin aivan ihastunut tähän sun blogiin! :) Veikkaan, että te asutte juurikin sellasessa talossa, jonka tapaisesta täällä haaveilen... ;) Vanha puutalo sen ainakin pitää olla.
VastaaPoistaKiva kuulla, et ajokortin hankkiminen onnistuu myöhemälläkin iällä... olen päättänyt suorittaa saman velvollisuuden viimeistään äitiysloman aikana ensi vuonna!! :)
Nää sun vastukset oli kivoja :)
Johanna - kyllä se oikea talo teillekin eteen tupsahtaa ennemmin tai myöhemmin. Ajokortista on kieltämättä ollut usean otteeseen korvaamatonta hyötyä, joten voin lämpimästi suositella kortin hommaamista äitiyslomalla. Niin minäkin tein :)
VastaaPoistaKohdat 1-6 kuin miekäläisen näppikseltä, Mignonia en ole syönyt kuorineen, mutta kaupunkeja on paljon käymättä=)
VastaaPoistaHei Jarna, kiitos kommentistasi. Hauska kuulla, että hengenheimolaisia löytyy :)
VastaaPoistaMukavia syyspäiviä sinulle!