Tänään asetin itselleni joukon tehtäviä, jotka olisi ollut mukava saada tehtyä. Ajattelin aamulla kuinka hirmu mukavaa olisi saada koti siistiksi ja ulkoilla posket punaisiksi. Mietin vielä itsekseni, että se vasta olisi hauskaa, jos ennätettäisiin leipoakin lasten kanssa.
Aloitin siivoamisesta. Imuroin, vein matot ulos, pesin lattiat ja vessan. Nyt minusta tuntuu etten kuitenkaan saanut mitään näkyvää aikaan, vaikka siivoskelin aimo osan päivästä.
Jotenkin päivä juoksi ohi kohtuuttoman nopeaan. Uloskin pääsimme vain kääntymään. Leipomistoiveista luovuin jo lounaan jälkeen. Ennättäähän tuota huomennakin.
Hyvällä omatunnolla kuitenkin join kahvia ja selasin viime sunnuntaina kirppikseltä löytämääni kirjaa: Lapsuusajan aarteet. Suloisen hempeä opus. Hempeää, joskin suhteellisen epäkäytännöllistä, on väriltään tuo puikoilla oleva vaaleanpunainen bambulanka. Joskus esteettisyys voittaa käytännöllisyyden.
PS. Eteisen liitutaululle kirjoitin muistutuksen itselleni päiväkodin maanantaisesta luisteluretkestä. Oli ihan pakko, jotta en unohtaisi sitä niinkuin unohdin muutaman viikon takaisen retken joulukirkkoon. Keksitäänköhän hajamielisyyteen ja järjestelmällisyyden puutteeseen joskus lääke? Olen taatusti ensimmäisten joukossa hakemassa reseptiä...
And I'm standing right behind you! :)
VastaaPoistaVapaapäivillä ja viikonlopuilla on taipumus vilahtaa varkain iltaan.
Kivan näköinen kirja- missä kävit?
Ihanaa sunnuntaita muruseni!
Tuo kirja on ihana, itselläni ollut se vuosia, ja selailen sitä aina ajoittain. Mitenkähän joku on raaskinut luopua? Mutta sinun onnesi :)
VastaaPoistaTiiätkö. Mun pitäis just nyt olla imuroimassa, perheen pojat kun lähti jäälle verkkoja kokemaan. Mutta ensin aattelin juoda pari kuppia kahvia ja selata blogit.. Ja sitten varmaan neulon pari riviä, ja siinä sitä sitten oltiinkin :)
Ai niin, suloiselta näyttää tuo vaaleanpunainen neulomus!
Hmmm... kuulostaa varsin tutulta. Minulla ei edes auta isot muistilaput muistuttamaan. Mitenköhän sitä saisi arkeen lisää rauhallisuutta, seesteisyyttä, tasapainoa ja vielä siistin kodin?
VastaaPoistaMinä huonomuistinen olisin hukassa ilman puhelimen äänekästä muistutusta!
VastaaPoistaPäivät livahtaa vauhdilla ja kun vain pari sellaista, että voi tehdä just mitä haluaa, niin välillä yrittää väkisin ympätä kaiken niihin... Tuo Teijan kommentti kuulostaa tutulta...kuppi kahvia, blogit, neulomus...heipparallaa kodintöille!
Suloista sunnuntaita!
Tuo kirja on muuten kiva! Juuri katseli sitä siskoni luona ollessa.
VastaaPoistaMukavaa sunnuntaita!
Minunkin päivä eilen oli vähän liian täynnä aikomisia, kun ei sitä oikein opi, ettei kaikkea vain ehdi ja sitten uhkaa tulla puhinaa. No, loppujen lopuksi ihan hyvin, mutta tänään näyttää jo kotona siltä, että aivan kuin eilen ei olisi mitään täällä tehty.
VastaaPoistaIhania rauhoittavia tunnelmia sinulla näissä tammikuun postauksissa. Voi pysähtyä ja nauttia, kiitos näistä :)
Heippa ystäväiseni :)
VastaaPoistaMinä olen luottanut jo vuosia kalenterimerkintöihin, muistilappuihin (sellaisen keittiökaapin ovessa, mistä sitä ei voi olla huomaamatta) sekä kännykän muistutukseen. Lienenkö vanhaksi tulossa.. Tietysti nämä kotivuodetkaan eivät muistia hirveästi aktivoi.. :D :D
Mukavia päiviä teille! Kauniin kirjan olet löytänyt!
Minustakin tuntuu, että viikonlopun päivät kuluvat aivan liian nopeasti. Paljon on aina suunnitelmia, mutta vain murto-osan ehtii toteuttaa. Minulta jäi tuo siivouskin tänään väliin, vaikka piti ehtiä. Ja hajamielisyyskin on tavattoman tuttua :)
VastaaPoistaMeillä meni eilinen vähän niin ja näin, jos ajatellaan järkevää tekemistä. Mutta tänään olen saanut melko paljon aikaiseksi.
VastaaPoistaMeillä on nyt senverran hyvin asiat, että kun tulen perjantaina töistä, on koti siivottu, mies on nimittäin vuorotteluvapaalla ja hoitaa sen = )
Mä en koskaan löydä mitään kivoja sisustuskirjoja...tuo näyttää hienolta!
Voi teitä ihania - kiitos kommenteistanne!
VastaaPoistaSari - piipahdin Femmatorilla, sieltä löytyy aina jotain. Mukaan lähti myös kahdet kivat & melkein iskemättömät villasukat 2e/pari!
Teija - kirja on tosiaan jo vuodelta 2003, mutta minusta aika on ollut sille armelias. Suurin osa kuvista voisi olla ihan tuoreita. Vaaleanpunainen bambulanka on tiskirättiin! Saattaa olla harmaa tiskirätti ensimmäisen pyyhkäisyn jälkeen :)!
Tirpana - voi kohtalontoverini :) ei kai mitenkään:) Olin jo solahtanut sellaiseen ihanaan pehmeään seesteisyyden olotilaan, mutta väliin kait pitää ottaa hepulipäivä, että voi taas rauhoittua ja ottaa rennosti .
Satu - minulla puhelin milloin laukussa, monesti vahingossa äänettömällä jne. Ei kai koira karvoistaan pääse, nyt muistutus liitutaulula ja täälläkin, joten jospa nyt muistaisin :)
Piia - niin minustakin. Kun vitosella sain, en vastustellut. Mukavaa sunnuntaita sinullekin.
Himalainen - puhinaa hyvinkin :) tänään jo puuhailtu kaikennäköistä, kun mieskään ei ole ollut töissä. Vaikka karsastan vapaapäivien pakkosuorittamista, viikolla töitten jälkeen harvoin ennättää tai edes jaksaa. Kiitos kilteistä sanoistasi, tammikuu on ollut jotenkin täynnä hiljasta hyvää. Mukavaa, että se välittyi postauksista.
IIda - jotenkin olen aina ollut huono kalenterien kanssa. Yritän lokeroida muistiin tärkeimmät, mutta kapasiteetti loppu välillä = usein :) Mukavia päiviä teillekin!
Kirjailijatar - Helpottavaa kuulla, että on muitakin hajamielisiä! Ja joskus viikonloput tuntuvat kestävän ihanan pitkään, joskus vallan valuvat käsistä. Kaipa on tärkeintä, että on jotain mielekästä päässyt tekemään tai saanut edes levättyä.
Kotivalo - Ihana mies! Meilläkin tänään ollut kiva päivä, leivoin aamusella ja sitten pääsin ip:llä vielä maalaamaan mööpeleitä, jotka olivat alkuperäisellä to-do -listalla.
Mukavaa sunnuntai-illan loppua teille ja muillekin täällä pyörähtäville!
Voi kun saisin tehtyä edes jotain... Lepokitka on nyt liian suuri.
VastaaPoistaMukavaa viikon alkua!
Ihanasti olet aloittanut tämän(kin) vuoden blogisi. Täällä on niin kaunista katseltavaa, tyylitajusi on vailla vertaa.
VastaaPoistaHei meilläkin on opittu tänä talvena luistelemaan, todellakin voi sitä äidin ylpeyttä.
Tällä hetkellä Tv 2:lla pyörivä sarja Parasta aikaa kolahtaa minuun tosissaan, mieleen muistuu oma nuoruus ja samalla tullaan ajatuksissa jo kovaa tähän päivään ja kiireeseen. Ja sitten kun vaan muistaisi : tää on just nyt sitä parasta aikaa!
Jos joskus satut kanavalle - naura ja ihastu!
Ihanaa tekstiä! Ja niin tuttua. Kamalasti suunnitelmia, mutta tuo aika, se ei vaan yksinkertaisesti riitä! Oikein ärsyttää!
VastaaPoistaTulen kanssasi hakemaan sitä reseptiä, jos lääke joskus todella keksitään(jos en ole jo unohtanut itseäni jonnekin)
Hei Emilia, Niina ja Piupau,
VastaaPoistaantakaa anteeksi, että vastaan kommenteihinne näin pitkällä viiveellä.
Uuden Kuun Emilia - juuri näin, sinä tosin tarvitsetkin lepokitkaa pienen lapsen hoidon ja opiskelujen yhteensovittamisessa.
Niina - voi sinua :) vaikka kyllä vallan höpötät... mutta kiitos. Täytyypä joskus katsoa :)
Piupau - :) Laitan sinulle viestiä, jos joskus kuulen lääkkeen tulleen markkinoille, jos muistan :)
Kiitos vielä kaikille teille ja muille kommentoijille. Olen aina aidosti iloinen, kun jaksatte piipahdella täällä ja jättää viestin käynnillänne.
Minulla venyy siivoukset aina. Pitää juoda kahvia, mietiskellä tavaroiden paikkoja...sitten vasta pari illan viimeistä tuntia tehokasta työskentelyä ja voilá! Noh, ei aina..
VastaaPoistaTaikku kiitos terveisistäsi. Juurikin näin se menee, siivous vaatii aina hieman luovia taukoja :)
VastaaPoista