Vihdoin sain napattua kuvan parin viikon takaisesta projektista. Hioin kevyesti lakatun pinnan ja maalasin sen Uulan valkoisella pellavaöljymaalilla. Puiset nuppivetimet vaihdoin messinkisiin kuppivetimiin.
Nyt se ajaa keittiössä saarekkeen virkaa. Minusta se on hyvällä paikalla, miehen mielestä pahasti tiellä. Saa nähdä mihin taso päätyy - kumpi meistä määrää kaapin paikan. Todennäköisesti se siirtyy yläkertaan. Tahtoani yritetään taivuttaa myös eräässä toisessakin asiassa.
Mieheni on jo kuukausia/vuosia tehdyt hidasta käännytystyötä, jotta Pustille saataisiin toinen karvainen kaveriksi. Tänään minut "pakotettiin" katsomaan netistä espanjalaisia katukoiria, jotka etsivät hyvää kotia Suomesta. Myönnän, sydämeni pehmeni yhden piirun verran... katsokaa nyt tätäkin.
Ehdoton EI! on muuttunut epämääräiseksi muminaksi "...Ei meille tule toista koiraa, no, ei ainakaan pentua..." Jospa löytyisi joku rauhallinen vanha koirarouva. Olisipa karvatassulla toinen tassulainen päivisin seurana, kylkiäisenä. Meillä iltaisin kaksi raukeaa luppakorvaa rapsutettavana.
Saa nähdä nyt...
Mieli voi ja saa muuttua. Minä saatan muuttaa mieltäni ihan hetkessä. Olen vahvasti jotain mieltä ja seuraavassa hetkessä ajattelenkin ihan toisin :) Olet tehnyt hienon näköisen pinnan pöytään, kiva!
VastaaPoistaMeille... tai siis muinulle on myös ruvenut hauvakuume hiipimään. Meille kun ei enää vauavoja tule. Veljeni ilmoitti tänään, että heille tulee ihana pieni koiranpentu toisen seuraksi. Huoh. On ne vaan niin ihania. Meillä vaan vähän allergiaa, joten en tiedä sopisikko meille koiraa. Lapsia ei tarvitsisi suostutella :)
VastaaPoistaMies eniten vastaan.
Anopin koira tuli juuri tuolta ja voin vain suositella! Ei ole ollut mitään suurempia ongelmia,alussa pieni kielimuuri vain. Jos nyt koiran kanssa sellaista edes voi olla:)
VastaaPoistaHaluaisin myös kovasti koiran,ihan oman,mutta kun niitä on jo kaksi ja vielä lapsikin..niin ehkä ei nyt ihan hetkeen. Mutta en voi mennä noille sivuille ollenkaan,samoin jos joku tuttu on ottanut uuden koiran en uskalla mennä katsomaan:)
Saarekkeen haluaisin myös,mutta se ei mahdu ellei kaada seiniä eli aika iso projekti..mutta kaikki aikanaan,koirat ja saarekkeet:)
Ihanan valoisat kuvat ja tuo alin voisi olla ihan hyvin jostain hienosta sisustuskirjasta!
Minulla taas kissaihmisenä on kissavauvakuume. Yksi kisu meillä jo on, mutta olen ihan huomaamatta alkanut katsella pikkukisujen kuvia.
VastaaPoistaIhana saarekekaappi. Haaveilen isommasta keittiöstä, jonka voisin sisustaa juuri tuollaisilla vanhoilla kaapeilla ja esineillä. Nykyisessä vuokrakämpässä on tylsästi kiinteät kaapit ja ne on ihan hirveät :) ehkä sitten joskus tulevaisuudessa kun on ihan ikioma talo.
Suloinen. Mekin olemme kaipailleet koiravanhuksellemme (10 v.) koirakaveria, mutta ikinä ei ole oikein tullut kunnolla tartutuksi asiaan. Sitä miettii, että miten ylipäätään saimme ensimmäisen koiran, kun toisen hankkiminen on niin paljon hankalampaa. Toivottavasti vielä kaveri löytyy.
VastaaPoistaMeillä on ihan samanlaista sisustaminen, sekä miehellä, että minulla vahvoja omia mielipiteitä missä kaapin pitäisi seistä ja niiden välillä sitten yritetään sompailla ja löytää joku kompromissi, joka kelpaa molemmille.
Kauniilta näyttää! Taitaa olla menoa sitten tuon koirajutun kanssa :-)
VastaaPoistaVoisin kyllä laittaa sulle täältä Singaporestakin koiran koneeseen.. komeita sekarotuisia, erityisesti 'huonoa onnea tuottavia' (kiinalaisten uskomuksia) mustia koiruuksia olisi useampikin tarjolla. Latasin jokin aika sitten lisää kuvia nettiin: raisas.pic.fi > Pets Villa
VastaaPoistaVoi ihanuutta! Mulla on koirakuume, kuten olen kertonutkin ja tiedätkin millaisen haluaisin :) Kelpaisi tuollanen espanjalainenkin!
VastaaPoistaHieno saareke! Tehkää kompromissi, sinä määräät kaapin paikan ja mies saa koirahaaveen periksi... :)
Pyytelin blogissani anteeksi arpajaispalkintojen saapumisen hitautta...Tuleepi kun ehdin...anteeksi...
Minulle tuli koiraherra Vironmaalta 8 vuotta sitten (onko siitä todella niin kauan? o.O ). Olen ollut valintaani erittäin tyytyväinen, koira on valloittava, ihana, joskin vaatinut kovaa kuria ja uusien oppien opettamista. Mahdollisiin hankaluuksiin esim. yksin olemisen kanssa kannattaa varautua, mutta rescuekoireasta saa ehdottoman uskollisen, omistajaansa kiintyvän ystävän. <3
VastaaPoistaOnnea saarekkeen paikan löytymisessä ja koirahaaveissa. :)
Voiii miten paljon täällä oli ihania kommentteja!
VastaaPoistaKirjailijatar - niin saakin ja pitäisikin. Itse olen joskus vähän liiankin jääräpäinen joissain asioissa. Näkeekö tuosta kuvasta mitään? Ei kai kovin paljon, mutta siitä tuli kyllä omasta mielestäni hyvä. Ainoa miinus oli pellavaöljymaalin hidas kuivumisaika, jonka vuoksi alatasolle oli kuivumisen aikana laskutunut hieman pölyä. En kerralla olen viisaampi.
Tirpana - koiranpennut ovat suloisia. Jos allergia vaivaa ei kai koiraa voi suositella. Kiharakarvaisista ei kuulemma lähde yhtä paljon hilsettä kuin muista... voisitteko ottaa jokun tutun koiran hoitoon testaksenne miten vaikuttaa?
Niina - Ihan totta?! Se suloinen musta/valkoinen teetä juova haukkuko? Mutta totta puhut, kaikelle on aikansa ja paikkansa :)
Solen - olen vasta hiljattain oppinut pitämään kissoista. Kissavauvat ne vasta söpösiä ovat! Sellainen meille olisi varmasti jo tullut, jos ei olisi kissaallergiaa.
Mirja - Meillä mies varmasti kantaisi jonkun hännällisen kotiin jos vain sanoisin, että hyvä on sitten! :)
Vekarus - vielä pohditaan, mutta olisihan se kieltämättä koiralle melkoinen ilouutinen, kun saisi kaverin.
Raisa-kulta!!! - voi mitä hauvoja, melkein tippa tuli silmään kun katselin noita kuvasi. Ne mustat liian isoja meille - ehtoina tälle mahdolliselle uudelle perheenjäsenenelle olisi pieni koko ja sukupuoli. Iso hali sinne - ikävä!
Satu - eikös ollutkin suloisia! Jos koira tulee pelkkä kaapinpaikan valinta ei kyllä riitä :) Äläkä nyt hyvä ihminen niistä palkintojen lähettämisestä ota huonoa omatuntoa - ei MITÄÄN kiirettä!
Suloista sunnuntaita kaikille!
Oi miten suloinen haukkunen.. <3 Toivottavasti asia ratkeaa kaikille parhain päin.
VastaaPoistaMeillä vaihtelee myös nuo kuumeilut. Neljäs kissa on ollut aina vähän väliä haaveissa, samoin kuin minulla neljäs lapsi.. Joten joskus oikein harmittaakin, että nämä päätökset pitää tehdä yhdessätuumin ;)
Todella kaunis kaappi, hienosti käsitelty! Enpä tiennytkään, että pellavamaali kuivuu kauan.
Lumisia päiviä teidän perheelle! Näyttää taas satelevan lisää, joten kolanvarteenhan tässä on taas tartuttava.
Hihii,juu,juuri se suloinen mustavalkoinen ja teetä juova koira on Espanjasta:) Se tuli viime kesänä ja kotiutui todella nopeasti ja hyvin. Aika villi on,mutta taas toisaalta nopea oppimaan..jos vain anoppi jaksaisi vähän opettaa...:/ Mutta meillä se pääsee aina vähän kouluun:)
VastaaPoistaTerveisiä ihanasta Amsterdamista. Siellä sitten on aina vaan niin kaunista ja tunnelmallista! :)
VastaaPoistaKaunis saareke, olitko sen ihan nyt hankkinut?
Vai että koirakaveri. :) HIH, kivaa!
Voi, mikä ihana hauveli! Meillä kärsitään tällä hetkellä kissakuumeesta, mutta siihen on luultavasti tulossa helpotusta loppuvuodesta... ;-)
VastaaPoistaTuo saareke on aivan ihana! Upeaa jälkeä olet saanut aikaan, mutta muutama lisäkuva ei olisi pahitteeksi ;-)
Hieno saareke! Olen kuullut paljon kehuja Uulan pellavaöljymaaleista. Kauanko kuivumiseen oikeasti menee aikaa? Ja tarvitaanko useampia käsittelykertoja? Ei katsos ole kokemusta, mutta tekisi mieli koettaa... :)
VastaaPoistaSuosittelen lämpimästi kaveria! Bingo on kuin toinen koira - kirjaimellisesti - kun taloon saapui Poko. Ennen se oli ihmisen varjo.
VastaaPoistaKurkkaa, mitä Saksassa puuhaavat:
http://www.igrk-kromfohrlaender.de/akela.htm
t. Viivi
Kiitos te ihanat ilahduttajat!
VastaaPoistaanniina - anna anteeksi, menimme sunnuntaina ristiin kommenteissamme. Voi ei kai, meillä yksi ajoittain voimakkaasta eroahdistuksesta kärsivä koiranen. Kamalin skenaario olisi 2 eroahdistunutta koiraa! Kiva, kun jätit kommentin - piipahdan luoksesi vastavierailulle piakoin.
Iida - sama täällä - järki tosin sanoo muuta :) Aika kauan kuivuupi tuo tavalliseen kalustemaaliin verrattuna, mutta kuluu kauniisti käytössä aivan eri tavalla kuin nykyajan maalit.
Niina - SE ON LUTUINEN! Hyvä että opetat, jos anoppi keskittyy rapsutteluun. Molempia tarvitaan :)
Sari - kiitos, pääsisinköhän joskus? Apupöytä se kait on, mutta tuossa keskellä keittiön lattiaa se pönöttää vieläkin, joten kai voin kutsua sitä saarekkeeksi - heh! Saa nähdä, ehkä herään vielä todellisuuteen tuon koira-asian kanssa :)
Sari - kiitos, yritän napata valoisan aikaan lisäkuvia. Taitaa mennä viikonloppuun.
Sini - kokeile ihmeessä! Ohje suositteli 3 kerrosta, itse maalaisin 2 kerrosta. Pinta kuivuu uudelleen käsiteltäväksi 4 päivässä. Haastavinta oli sekoittaa oikea määrä pellavaöljyä ja serotiinia (kuivumista nopeuttavaa ainetta) maalin joukkoon ja sivellä maalia hyvin ohuelti (liian paksu pinta rypistyy).
Viivi - juuri tuon vuoksi olisi ihana ottaa toinen koiruus, mutta toisaalta tuntuu ettei siinä olisi järjen hiventäkään :) Kurkkasin tuonne, mutta saksankieli näytti hieroglyfeiltä..