Tapahtuisipa jotain ihanaa ja ihmeellistä.
Nyt en tarkoita mitään radikaalia käännöstä elämässäni, mutta jotain piristävää. Nyt päivät toistavat liiaksi itseään. Kuin söisi samaa ruokaa joka päivä.
Tarvitsisin irtiottoa arjesta, jotta näkisin taas lähelle ja haltioituisin näkemästäni. Ihanaa ja ihmeellistä minulle olisi vaikka pitkä viikonloppumatka Eurooppaan. Kevään tuloakin jo toivon. Tämä talvi tuntuu loputtomalta.
Koira päivystää hiljaista tietä. Ihanaa ja ihmeellistä sekin taitaa toivoa.
Tiedän niin tuon tunteen. En kaipaa miljoonien lottovoittoa, vaan sitä pientä elämisen kipinää, jolla saa aikaan sen ylläpitävän liekin.
VastaaPoistaMoikkelismoi Minttumaari!!
VastaaPoistaAivan kuin omia ajatuksiaan täältä ammentaisi!!!
Talvi tuntuu käsittämättömän piiiiiiiiitkältä,
eikä vielä moneen monituiseen viikkoon(jotka tuntuvat kuukausilta)tule helpotusta!!=O(
Aika kiittää ja arki junnaa paikallaan..
Piristävä muutos tekisi terää~ehdottomasti!!!
Takaraivossa ainainen odotuksen junnaus ja tyytymättömyys meinaa jallittaa ihan väkiseltäänkin,vaikka tässä ei ole mitään valittamista!!!
Tympääntyy,niin tympääntyy,minkäs mahdat~naisimmeinen kun olen!!!
Minä olisin ihan valmis niihin radikaaleihinkin muutoksiin...
Eiköhän 15vuotta samaa rataa riitä!!?
Siitäkin huolimatta
sinulle toivottelen
odotuksen loppumista
ja sylin täydeltä
mukavaisia juttuja
arkesi iloksi!!!
Hymynhelmeily
Katinkaiselta!!=O)
Samoissa mietteissä täällä. Huomenna töihin. Taas. Lapsilla talviloma, lomailevat muualla, kun meillä töitä. En edes kahta päivää saanut vapaaksi. Mutta viikonloppu on ollut ihana, rento ja levollinen.
VastaaPoistaHaluaisin myös matkalle. Kaksin miehen kanssa. Praha olis kiva.
Ja talvi loppukoon. Sinulle arkeen valopilkkuja, iloja ja sykähdyttäviä hetkiä, toivon!
Tuttu tunne, vaikka tällä hetkellä en kaipaakaan mitään muutosta. Kai se menee sillai sykleittäin, ainakin itsellä?
VastaaPoistaToivon, että tiellesi osuu jotakin piristystä arkeen :)
Tuttu tunne jasama ihmetys on täällä. Kaikki on hyvin, mutta jotain odotta. Mitä se tarkoittaa?
VastaaPoistaTäällä on vähän samat tunnelmat. Jotain olisi kiva odottaa, ja jotain odottaakin, mutta kun ei tiedä mitä. Ehkä niitä ensimmäisiä kevätkelejä.
VastaaPoistaToivottavasti löydät jotain piristystä, yritetään jaksaa vielä vähän aikaa :)
Olisikohan se kevään odotusta?
VastaaPoistaTiedän tunteen, nyt käyn vielä ylikierroksilla rankan työpäivän jälkeen. Mutta tiedän sen tautologian, kun jokainen päivä seuraa toistaan lähes samanlaisena viikosta toiseen ja kuukaudesta kolmanteen. Sitten yht'äkkiä huomaa, että taas on kesä tai taas on syksy. ;)
Tällä hetkellä mulla on seesteinen olo, mutta sitten se yllättää ja kaikki, ihan kaikki kyllästyttää. Mulla se on varmaankin eniten tympäännystä omaan saamattomuuteen. Olen liian hyvä suunnittelemaan kaikkea ja sitten turhaudun siihen etten saa aloitettua mitään. Olen viimeiset kaksi vuotta suunnitellut, että alan käymään salilla. :D Se olisi mun piristys, että viimein saisin aloitettua jonkun liikunnallisen harrastuksen...muutenkin kuin mielikuva-asteella.
Kyllä se piristys sieltä putkahtaa taas ennen kuin huomaatkaan. Kohta kevätaurinko alkaa sulattamaan hankia ja sipulikukat nousevat lumen alta. En malta odottaa! :)
Ensi sunnuntaina ainakin nähdään, piristetään sitten toisiamme! Pusut ja rutistukset! :)
Mulla tuollainen olo aina aika ajoin. Se ahdistaa...mutta nyt taas ei. Vaikka on kylmä, pimeää ja paljon lunta.
VastaaPoistaToivon sulle piristystä, valoa, iloa ja aikaa. Siis sitä omaa, rentouttavaa aikaa jolloin akut latautuu.
Toivottavasti pian löytyy joku piristysruiske arkeen. Miten nämä päivät voivatkin mennä niin nopeasti. Tuntuu, että ne vain menevät ohi, ilman että niistä jää mitään jälkiä. Lipuvat tavallaan läpi sormien. Minäkin haaveilen matkasta, siskoni kanssa voisin lähteä pienelle irtiotolle jonnekin Eurooppaan. Pitäisi vain valita kohde...
VastaaPoistaKiitos tsemppauksestanne - olette kultaisia!
VastaaPoistaEmilia - juuri näin, jokin pikkuriikkinen piristys olisi tervetullut. Ihan pikkuinen vain :)
Katinkainen - onpa mukava kuulla sinusta! Samaa toivon sinulle - arjen iloja ja riemuja!
Satu - kiitos :) matka kahdestaan olisi kuin taivaanlahja! Valopilkkuja ja reipasta auringonpaistetta sinullekin!
Teija - sykleissähän näitä. Tämän ikiroudan väistyminen ja kevään tulo piristäisi kummasti.
Valkoinen persilja - just näin... ihmisluonto on kummallinen :)
Solen - niitä kevätkelejä varmaan tässä odotellaan. En varmasti kestäisi asua Lapissa yhtä talvikautta pidempään!
Sari - päiväni murmelina :) Liikunta kyllä piristää kummasti- ajatukset jotenkin kirkastuvat. Päätin tänään että nyt alkaa pysyvä kuntokuuri! Kevätaurinko ja kevätkukat olisivat myös jo tervetulleita! Rutistuksia sinnekin!
Anrinko - hieman enemmän aikaa vuorokauteen, jotta töiden ja kotiaskareiden lisäksi ennättäisi tehdä jotain erityisen mielekästä, kuten kutoa tai vaikka viedä keskeneräisiä projekteja loppuun.
Miia - päivät kuluvat juuri liian nopeaan! Jos oikein kauniisti pyytäisimme kahta lisätuntia vuorokauteen, saisimmekohan niitä? Etsikää hyvä matkakohde - niin minäkin aion tehdä :)
Kiitos vielä kommenteistanne - olette kerrassaan ihania!
Koira on niin suloinen. Kivasti rajattu kuva, hienosti varmistat arvaamattomassa internetmaailmassa hänenkin anonymiteettinsä. :)
VastaaPoista(Olen palannut Bloggeriin uudella blogilla, jos haluat seurailla.)
Hmmm...samoja ajatuksia välillä, vaikka kyllä minä talvesta tykkään. Silloin kun aurinko paistaa....tai lunta pyryttää =)
VastaaPoistaEnää n.2 kk keväääseen....tai 1,5...tseppaillaan viellä
Toivon teille jotain ihanaa ja ihmeellistä, sekä sinulle että koiralle :) Linkitän tänne, sinulla on kaunis blogi. Sopiiko?
VastaaPoistaIlona - eikös vaan :)?! Sattumalta rajautui silmät kuin räpsäisin kuvan :) - Tervetuloa Ilona takaisin - kiitos kutsusta, olen mielelläni matkassasi.
VastaaPoistaKrista - tsempataan! Kyllä se kevät tulee, enemmin tai myöhemmin. Kun katsoo ulos, niin ehkä myöhemmin :)
Villilintu - kiitos, satunnainen ihana ja ihmeellinen on palkitsevinta. Ja tottakai, ilman muuta saat linkittää.
hei vaan!löysin muruisen linkeistä blogisi,ja "hotkaisin" läpi blogin historian!ja nyt lueskelemaan siskosi blogia :),kiva löytää uutta samanhenkistä luettavaa!
VastaaPoistaTuttu tunne! Ehkä se on tämä aika vain.. Itse ajattelen ainakin, että nyt ei olla menossa talvessa enään, eikä vielä olla keväässäkään, ollaan vain tälläisessä välimaastossa, kaikesta poissa. Kaikki on hyvin tavallista, samanlaista ja ja jollain tapaa harmaatakin, vaikka aurinkokin paistaisi. Ehkä se piän hellittää, kun mennään maaliskuun puolelle ja saadaan alkaa odottamaan kevättä.
VastaaPoistaIloisia ja värikkäitä päiviä sinulle!
pieni p - kiva, kun löysit tänne ja jaksoit lukea läpi pidemmällekin.
VastaaPoistaMaatuska - sanoitpa osuvasti - välimaastossa ollaan. Tänään tosin heräsin linnunlauluun, joka on ehdoton kevään merkki!! Kiitos - väriä ja iloa toivon sinullekin :)