
Syksyn myötä on hykerryttävää käpertyä kotiin vetää villasukat jalkaan, sytyttää takka, muutamia kynttilöitä ja keittää kannullinen teetä.

Nyt olennaisena osana tähän nautiskeluun kuuluu puikot ja lankakerä.
Olen jo pitkään haikaillut neulontataitojeni uudelleen virittelystä. Kerta toisensa jälkeen olen ihastellut täällä muiden kauniita luomuksia ja harmitellut mielessäni etten osaa neuloa.
Päätin todistaa itselleni, että ihan varmasti osaan, jos haluan. Voisin vaikka aloittaa siitä hauskasta bambulankaisesta tiskirätistä.
Sovimme muutaman ystäväni kanssa seuraavan tapaamisemme neulontapainotteiseksi. Ilta sai jo nimenkin Bitches stitch'n. Ajatus oli, että porukalla herättelisimme vuosia uinuneet taitomme oikean ja nurjan silmukan kieputtamisessa. Ystäväni Sanna osaa neuloa ja hän lupasi opastaa meitä muita uusavuttomia.
Enhän minä malttanut odottaa. Haettuani kaupasta lankoja ja puikkoja tiskirätti-iltamia varten, oli ihan pakko kokeilla pysyvätkö puikot käsissäni lainkaan ja taipuvatko sormeni krampaamatta silmukkojen tehtailuun.
Pääsin alkuun netissä olevan käsityösivuston Käspaikan avulla. Videot silmukoiden luomisesta, oikeasta ja nurjasta neuloksesta olivat kuin taivaan lahja minulle. Tuijotettuani videot muutamaan otteeseen aloitin kieli keskellä suuta. Neuloin ja purin, neuloin ja purin. Ja lopulta se alkoi pikku hiljaa sujua.

Jälkihän on vielä melko kaameaa ja suhteellisen hidastakin tämä on. Lisäksi minulla on vielä hirrrrmu paljon opittavaa, mutta on uskomattoman rauhoittavaa ja rentouttavaa keskittyä vain silmukoihin ja neuloksen jälkeen.
Olen auttamattomasti koukussa.