2. lokakuuta 2010

Hidasta tahtia ✓


























Tänä viikonloppuna yritän hieman rauhoittua. Imen kauneinta syksyä itseeni. Siistin viikon aikana villiintynyttä kotia ja jos jää aikaa, kudon hieman. Helmasta riekaleinen lempitakkinikin kaipaisi korjausta. Koira yksinäisenä hetkenään riuhtoi sen alas naulakosta - huonoin seurauksin.

Taas meille kotiutui yksi vanha peitto. Ei moista voi jättää taakseen. Ei vain voi, vaikka joutuisi kantamaan sen sylissä läpi Helsingin.

15 kommenttia:

  1. Kaunis peitto. Olen ihan hulluna nuihin peittoihin. Viikonloppu suunnitelmasi kuulostaa mukavalta, minä aijon päästä pitkästä aikaa lankakauppaan. Oi miten odotan sitä ihanuutta!

    VastaaPoista
  2. Peitto ja kengät on niiiin kauniit <3

    Mulla on käynyt parille takille samoin.

    VastaaPoista
  3. Ihana peitto! Onko noi nyt "NE SAAPPAAT"? Ihanat nekin. Just tulin pihalta, kävin pikaisesti kuvaamassa villiviiniä, joka on niin kauniin värinen!
    Halit! <3

    VastaaPoista
  4. Ei tuollaista peittoa voisi jättää, ei mitenkään. Kantaisi vaikka päänsä päällä, jos käsiin ei mahtuisi. :) Upea tuo villiviinikuva.

    VastaaPoista
  5. Toivottavasti viikonloppusi on sujunut suunnitelmiesi mukaan :) Syksyisen villiviinin väriloisto on kyllä kauneinta syksyssä!

    VastaaPoista
  6. Ehdottomasti ei voi! :) Upea villiviini, rakastan.
    Ja koiruus...tiedäthän... Toivon, että sulle on jäänyt kutomiselle aikaa.

    VastaaPoista
  7. Siis apua kuinka kaunis peitto ! Kyllä minäkin oisin sen kantanut vaikka hampaissani roikottaen läpi Saharan autiomaan. Huokaus, mistä sen löysit ?

    VastaaPoista
  8. Kiitos huikkauksistanne ihanat ♡. Alakuvan villiviini ei muuten ole meiltä, vaan on lähitalon alleen haudannut loistoyksilö.

    Piupau - no niin minäkin. Toivottavasti reissusi lankakauppaan oli onnistunut.

    Minja - hihii, huojentavaa kuulla että muillekin. Mä olen näihin kenkiinkin ihan pöhkönä.

    Sari - no on, mut ei ne. "Kohtalo toi nämä nenäni eteen" :)))

    Miia - ei voi, ensi kerralla hyödynnän tuota pään päällä kantamista :)

    Kukkarullamaaria - voi on, kiitos. Onneksi jäljellä on vielä tämä sunnuntai.

    Satu - :) tiedän, joko teillekin? Kutominen on kyllä parasta rentoutusta. Onneksi siihen on jäänyt hieman aikaa, ehkä ei ihan riittävästi vielä :)

    Suloista sunnuntaita teille ja muillekin täällä piipahtaville.

    VastaaPoista
  9. Voi Niina - anteeksi putosit välistä, kun vastailin muille. Fredan UFF:sta löysin. Hymyilyttää tuo läpi Saharan :)

    VastaaPoista
  10. Hieno väri köynnöksessä!

    Ja täkki.. tottakai se piti ottaa mukaan. Upea.

    VastaaPoista
  11. Upeat saappaat ja peitto.Ihana villiviiniköynnös,kauniin punainen,todella upee!

    VastaaPoista
  12. En voi kuin hymistellä, kun ihan samalta tuntuu. Ja peitonkin olisin ottanut!

    Toivon, että sait rauhalliset päiväsi!

    VastaaPoista
  13. Aivan ihana turrikka. ♥ Onnea on oma koira ♥ .

    VastaaPoista
  14. Oi hitsi miten kauniita juttuja. Villiviini, saappaat.. Ja peitto!! Mikä ihanuus!

    Nyt jo seuraavakin viikonloppu kolkuttelee ovella, iloa siihen!

    VastaaPoista
  15. Merja - ruska on nyt kauneimmillaan, kestäisipä se vielä hetken aikaa.

    Tansku - kiitos, nämä taitavat olla kyllä tämän syksyn lempparijuttuni - tuo peitto ja kengät.

    Eilen tänään huomenna - :) arvaan että olisit. Sain kiitos, viime viikonloppu tuli todella tarpeeseen. Maanantaina jatkuikin sitten tuttu hulina..

    Baba - turrikkapa hyvinkin :) Näin on, joskus tämä turre saa kyllä melkoista tuhoa aikaan. Moni olisi jo varmaan heittänyt hanskat tiskiin. 98% ajasta kuitenkin korvaamaton, luottoystävä.

    Teija - :) täällä se on jo - onneksi. Oikein ihanaa viikonloppua sinullekin.

    VastaaPoista