23. toukokuuta 2010

Aamukaveri


















Heräsin klo 6.44, kun se kipitti sängyn viereen ja kömpi saman peiton alle.

Siitä asti se on ollut kainalossani, kiinni kyljessäni, käsi kädessäni kokoajan.

Ihana takiaiseni.

15 kommenttia:

  1. löysin blogisi..

    kauniita kuvia ja sulosia lapsia:)

    VastaaPoista
  2. Mahdottoman kauniita kukkia yläkuvassa! Neilikoita? Vähän erikoisempia.

    VastaaPoista
  3. Olet saanut maailman ihanimman tarratakiaisen!Mukavaa sunnntaita sinulle!Ja niin kauniit kuvat!

    VastaaPoista
  4. VOi ihanaa pientä, nuo pienet takiaiset ovat ihan parasta! Ja aivan ihastuttavai kukkai yläkuvassa.

    VastaaPoista
  5. Karoliinaa - kiva, kun löysit tänne ja kiitos :)

    Ilona - neilikoitapa juuri, ihan perussellaisia. Ovat kukkineet äitienpäivästä asti nämä reilunkaupan neilikat.

    Maria - Ei taida kovin montaa vuotta takiainen olla tarttuvaa sorttia, joten nyt tästä pitää nauttia ja painaa jokainen hetki mieleen. Ihaninta sunnuntaita sinullekin :)

    Kirsikka - eikö?! Kiitos, Ilonalle jo kerroinkin yllä kukkien tarinan. Kohta ne tarvitsee varmasti viskata pois, mutta vielä saavat kukkia niin kauan kuin jaksavat.

    Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

    VastaaPoista
  6. Mahdottoman suloista. Ja tuo ensimmäinen kuva, ihan pakahduttavan herkkä.

    VastaaPoista
  7. Tuo on niin sitä parasta elämässä! :)

    VastaaPoista
  8. Ihana blogisi. Löysin sen jotenkin, jostakin. Jatkan lukemista.

    VastaaPoista
  9. Ihana ihana kirjoitus. Parasta.

    VastaaPoista
  10. Maailman paras takiainen! Tulee vielä ajat kun hali ei kelpaa ja huonesta raikaa jokin möykkä jota musiikiksi kutsuu ;)

    VastaaPoista
  11. Kiitos ajatuksistanne - luin niitä hymyssä suin.

    Kirjalijatar - :) kiitos, olen vallan otettu.

    Minna - Eikö olekin? :)

    Krista - Sitä se oikeasti on. Olet ihan oikeassa. Siihen on välillä ihana havahtua.

    Pikkuriikkinen - olen iloinen, kun hyppäsit mukaan :) - olet tervetullut!

    Niina - ihan parasta :) liian pian on se aika, kun saa vaan odottaa, että joku edes heräisi ennen lounasta saati kömpisi viereen aamuisin :)

    Eilen tänään huomenna - pitää yrittää kouluttaa sinnikkäästi, jos vaikka joskus tulevaisuudessa tykättäisiin samasta musiikista. Nyt 3-vuotiaan suosikki on radiosta kuultu kertsi: ...mitä äijät mikä buugi?... :)

    Niina - :) on varsinainen kylkiäinen.

    VastaaPoista
  12. Ihanat kuvat ja ihana tunnelma!

    VastaaPoista